Terveydenhoidon tulevaisuus on edelleen hämärän peitossa

Kun edellisen hallituksen terveydenhoitouudistus kaatui vähän ennen eduskuntavaaleja, niin palattiin osin lähtöruutuun. Tietysti tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia on mahdollista hyödyntää tulevan terveydenhoitouudistuksen pohjana, mutta monelta osin työtä on tehtävä myös uudelta pohjalta. Nyt en tarkoita vain perustuslaillisia kysymyksiä, vaan niitä todellisia terveydenhoidon haasteita, joihin eduskunnassa päätöksenteossa ollut esitys ei kunnolla vastannut.

Uudistuksen tekemisessä edellinen hallitus lähti pitkälti hallinnon kehittämisen pohjalta. Kuitenkin kansalaisten kannalta olennaista on, miten voi saada tasapuolisesti ja laadullisesti hyvää hoitoa. Tähän ei käsittelyssä ollut esitys paljonkaan puuttunut, vaan siinä lähdettiin pääsääntöisesti kustannusten karsimisen pohjalta. Vaikka kustannusten karsiminen on valtion ja kuntien talouden kannalta välttämätöntä, ei sitä kuitenkaan saisi tehdä hoidon laadun ja saatavuuden kustannuksella.

Kansalaiset ovat omana kantanaan varsin vahvasti ilmaisseet, että he ovat valmiita jopa maksamaan lisää terveyspalveluista, kunhan ne ovat saatavissa läheltä ja laadullisesti korkeatasoisina. Kun pyritään tekemään maantieteellisesti laajoja terveydenhuollon organisaatioita, niin yksittäisten kuntien, kansalaisista puhumattakaan vaikutusmahdollisuudet ovat silloin varsin vähäiset. Siksi palvelujen toteuttamisessa pitää ottaa huomioon monipuolisesti maantieteelliset, taloudelliset ja etenkin laadulliset tekijät.

Uuden terveydenhoito-organisaation ja hoitokäytäntöjen valmistelussa pitää olla poliittisten päätöksentekijöiden lisäksi terveydenhoidon ammattilaisia ja myös edustajia maan eri osista. Mikäli uudistusta ei valmistella riittävän monipuolisella edustuksella vaarana on, että lopputulos ei täytä niitä kriteereitä, joita uudistukselta on edellytetty. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on helppo perustella joitakin maan osia ja siellä asuvia kansalaisia sortavia ratkaisuja sillä, että nyt valmisteltu malli on se, mikä karsii kustannuksia tehokkaimmin.

Meidän ei kuitenkaan pidä hyväksyä tätä, vaan meillä on oikeus vaatia, että eri puolilla maata asuvien on mahdollista saada ainakin lähes yhtä hyvää hoitoa kuin mitä saavat kasvukeskuksissa asuvat. Hyvä lopputulos vaatii, että maakunnat, seutukunnat ja niiden asukkaat kykenevät vaikuttamaan aidosti terveydenhuoltouudistuksen sisältöön. Kansalaisten edunvalvonta toimii kunnolla vain silloin, kun heidän edustajansa tuntevat terveydenhoidon osa-alueet riittävän hyvin. Nyt on hyvillä seudullisilla ja maakunnallisilla edustajilla näytön paikka. Samaa edellytetään myös valtakunnallisilta päätöksentekijöiltä, jotta he osaavat arvostaa maakunnista tulevaa asiantuntemusta.

Lisäinformaatiota:
Jarkko Wuorinen
Puh. 050 – 537 6707
jarkko.wuorinen@findais.fi

Posted in Blogi.